Koulutreeniä ja video

Perjantaina ratsastin Justiinan läpi, ja otin mukaan kaksi puomiapääty-ympyröiden keskelle. Justiina oli torstaina tiputtanut minut, koska se oli säikähtänyt jotain juuri silloin kun koitin nousta pois kyydistä. Siitä syystä mun ranteelle ja nenälle aiheutui pieniä vammoja ja niskat oli ihan jumissa :D Päätin ratsastaa Justiinan perjantaina kuitenkin kunnolla läpi, sillä lauantaina olin sopinut meneväni ravimaastoon Alicen kanssa. Alkuraveissa Justiina olikin todella kiva ja rento, vaikka puolipidätteet eivät menneet niin hyvin läpi mitä olisin halunnut. Tein puomeilla kaikenlaisia ympyröitä, voltteja ja pyörittelin Justiinaa sinne tänne. Tamma oli aika rennon olonen, vaikka oli se parempi ja rennompi ratsastaa sunnuntaina. Koitin ratsastaa myös aika paljon eteen, etten jäisi vaan himmailemaan pieneen ja hitaaseen laukkaan ja raviin. Laukassa Justiina oli mielestäni paljon huonompi kun hetkeen, jotenkin vähän epätasanen ja hieman jännittynyt. En päässyt puolipidätteen jälkeen kunnolla myötäämään, koska hevonen lähti vaan kahta kertaa pahemmin pois alta. Pyörittelin aika pitkään Justiinaa laukassakin ympyröillä, koettaen laukata vähän reippaammin.

Loppujen lopuksi oikea käteni joka otti osumaa tippumisessa alkoi kipeytyä, ja Justiina alkoi roikkumaan juurikin tuossa oikeassa kädessä. Varmaan osittain sen takia, että käsi ei toiminut ihan niin hyvin ja pehmeästi. Tein  ravissa vielä hieman töitä oikealle, koitin vaan ratsastaa ulkoavuilla ja päästää sisäohjasta mahdollisimman paljon. Lopetin sitten ihan kohtalaisen työskentelyhetken jälkeen, turha on hevoselta ja kipeältä kädeltä vaatia liikaa jos ei vaan millään onnistu niin hyvin kun pitäisi. Olihan Justiina lopussa ihan ok. Ratsastin kuitenkin aika pitkään ja hevosen läpi, mitä nyt olosuhteiden pakosta jouduin lopettamaan. 

Lauantaina käytiin ravimaastossa Alicen ja Lystin kanssa. Laitoin Justiinalle tavallisen oliivinivelen, vaikka olen maastoillut estekuolain pelhamilla. Nyt kun kuitenkaan ei laukattu, niin oletin Jusun pysyvän käsissä. Aika nätisti se meni, vaikka Lysti takana innostuikin paljon. Ei laukattu ollenkaan maaston jäisyyden ja villien hevosten takia. Tänään ratsastin Justiinan maneesissa kunnolla läpi, pääideana oli pitää ns "laukkapäivä". Verryttelin ravissa ja käynnissä aika hyvin, en tehnyt mitään ihmeellistä harjoitusta kun maneesissa oli niin paljon porukkaa. Laukassa sitten ratsastin ensin tosi avoimessa muodossa vähän reippaammin, ja lopuksi pyysin Justiinaa vähän astumaan alleen ja pyöristymään tuntumalle. Laukan jälkeen työskentelin vielä ravissa aika kauan, jotta saisin hevosen vielä alemmas ja rennommaksi. Se onnistuikin aika hyvin, Justiina liikkui rentona ja hyvin eteenpäin. Käynnissä se jostain syystä oli tänään todella jännittynyt, naksutteli vaan hampaitaan eikä millään meinannut alkuun keskittyä vaikka koetin työstää rennosti. Laukkaa en siis ollenkaan istunut alas, vaan annoin hevosen mennä vapaammin ja rennommin. En päässyt tekemään ihan sellasta treeniä, mitä olisin halunnut. Ideana oli ollut laukata vähän isompaa laukkaa ja tehdä vaihtoja, mutta koska maneesissa oli paljon porukkaa sivuutin tuon harjoituksen. Ensi viikolla sitten! Justiina oli tänään tosi rento, ja paljon tasasempi mitä perjantaina. Käteni on myös jonkin verran parantunut, joten pystyin ratsastamaan paremmin oikealle.

Lopuksi vielä video:

Huomenna on tämän viikon tauon jälkeen kouluvalmennus, josta tuskin saan materiaalia. Onneksi äiti kuvasi melkein 25 min videota, josta nyt leikkasin pätkän missä on 7 min eli näytettävää vielä on! Video on siis perjantailta. 

Muistilista ratsastukseen ja video

Sain äidin sunnuntaina kuvaamaan kun menin Justiinalla, niinpä saatte lyhyen videon. Taistelin muokkausohjelman kanssa kauan, joten siksi vähän tommonen outo ja huono muokkaus. Lisäksi olen tehnyt muistilistan itsenäiseen menoon, varsinkin nyt se helpottaa kun Erika on viikon lomalla. Muistilistan avulla muistan keskittyä oikeisiin asioihin ja vaatia niitä itseltäni joka ratsastuksella. Näin pystyn kehittämään itseäni ja Justiinaa. 

- Tasaset kädet, vierekkäin ja ylhäällä. Justiinan kanssa yksi tärkeimmistä asioista on käsi, joka ei hölsky liikaa, vaan saa pidettyä tasasen tuntuman. Aiemmin ratsastin kädet ns sylissä, mutta kun olen saanut kädet ylös ja vierekkäin on tuntuma paljon tasasempi ja hevoselle pehmeämpi. Videolta huomaa ettei käsi ole tarpeeksi tasanen. 

- Myötäys. Tämän asian olen ymmärtänyt tässä syksyn aikana, että pitää uskaltaa myödätä ohjalla ja päästää pohkeella, ei saa jäädä ahdistamaan hevosta ja hevosen pitää kantaa itsensä ilman kokoaikaista ratsastajan apua. Laukassa olen vielä vähän hakusessa tämän asian kanssa, kun Justiina ei ole niin hyvin avuilla kuin esim ravissa ja lähinnä tuntuu että hevonen lähtee alta. Myötäyksen ymmärtämisen takia Justiina liikkuu nykyään enemmän oikeinpäin. 

- Lyhyet ohjat, varsinkin laukassa. En saa tuntumaa liian pitkällä ohjalla, ja kädet tulee syliin. Näin kädestä tulee tosi kova. Eli lyhyesti: kädet eteen, vierekkäin ja tarpeeksi ylös!

- Satulassa istuminen. Olen pitkään ollut laiska, enkä jaksanut olla perusistunnassa tai istua kunnolla alas. Tämän takia Justiina saa mut vedettyä esteillä pois satulasta. Näkyy varsinkin harjoitusravissa (videoltakin), kun tamma koittaa lähteä alta, ettei se ole tottunut siihe että istun alas. 

- Eteen ratsastus. Helposti jään himmailemaan paikoilleen, pitää uskaltaa ratsastaa eteen eikä kokoajan taakse. Varsinkin Justiinan kanssa tärkeää, jotta saisi takajalkoja enemmän mukaan ja alle. Kun hitaammassa ravissa hevonen on avuilla, pitää nostaa vaatimustasoa ja ravata pidempiä, terävämpiä askelia. 

- Ulkoavut. Liian helposti käännän varsinkin oikealle sisäohjasta, ja ulko-ohjalla ei ole tukea. Hevonen ei näin käänny rehellisesti ja juoksee lapa edellä. Tähän auttaa ulos asettaminen ja takajalkoja ulos-ajattelu hevosen suoristamiseksi. Jusu on vino ja tunkee ilman tätä takasia koko ajan uran sisäpuolelle.

- Eteen-alas, Justiinan pitää liikkua niska alhaalla ja selkä ylhäällä ihan rakenteensakin takia. Ennen se liikkui selkä alhaalla, niska ylhäällä kun en osannut/tajunnut liikuttaa sitä muuten. Tämä on paljon ergonomisempi tapa, hevonen ei kipeydy ja liikkuu oikeinpäin tuntumalla. Tähän täytyy kiinnittää joka ratsastuksella huomio, koska muoto on tärkeä. Nykyään Justiina liikkuu jo luonnostaan paremmin, työ on tehnyt tulosta. Lihaksia on tullut paljon, varsinkin selkään.

- Odottaminen. Justiinan pitää oppia ettei mua saa vetää minnekkään, pitää liikkua tasaisia ja rauhallisia askeleita. Tähän auttaa vain nuo yllämainitut kohdat. Korostuu varsinkin esteillä, ettei sinne esteelle saa mennä tuhatta ja sataa kuuntelematta pidätteitä. Tämän eteen tehdään työtä paljon, nykyään tamma liikkuu paljon tasasemmassa temmossa.

---

Ollaan kyllä kehitytty jokasella yllämainitulla osa-alueella todella paljon, varsinkin tässä kuukauden aikana. Mitä muutettavia ja muistettavia asioita teillä on omassa ratsastuksessanne? Kommentoikaa, ja muistakaa olla asiallisia :)

Uuden kuolaimen kokeiluja ja Ypäjän kansalliset

Hups, taas kamalan pitkä postaustauko! Mutta nyt on vähän vähemmän kiireitä ja myös enemmän postattavaa, eli eiköhän tääki blogi joskus herää eloon. Oltiin parisen viikkoa sitten Ypäjällä kauden viimeisissä kansallisissa kisoissa, hyppäsin sen tutun 110 cm luokan. Justiinalla oli ennen kisoja melko pitkä saikku selän mustelman takia, ja yhden hyppykerran treeneillä päätettiin lähteä kisoihin. Tulos ei ollut paperilla huono; 5 vp. Yksi pudotus ja yksi yliaikavirhe, jonka sain ratsastettuani sadasosansekunnin yliaikaa. Paperilla ihan ok tulos, mutta hevonen ei ollut lainkaan hallinnassa. Ei verkassa eikä radalla. Justiina oli aivan liian pohkeen takana, ei ollut tuntumalla ja meni miten halusi ja minne halusi. Viime kisojen voiton jälkeen alkoi tuntua, että tässä ratsastuksessani on jotain järkeä, mutta nämä kisat olivat oikeasti huonoin 110 cm ratani.

Olin jo keväällä miettinyt, ettei tavallinen nivel meinaa riittää Justiinalle esteillä. Kokeilin silloin kierreniveltä, muttei sitten se vähän jäi. Kesällä Dumissahan Justiina vei mua ihan 6-0 ja otti kaksi alas, mutta sillon kovempi kuolain tuntui tyhmältä vaihtoehdolta sillä tamma jäi liian tyhjäksi edestä. Nyt Ypäjän jälkeen puhuttiin Erikan kanssa ja otettiin kumipelhamit kahdella ohjalla kokeiluun (hehheh, ht-net!). Hyppäsin kisojen jälkeen seuraavalla viikolla tuolla kyseisellä kuolaimella, Justiina vastusti sitä aika paljon ja jäi paikalleen esteen jälkeen. Ratsastin kuitenkin muutaman kerran sileällä tuolla kuolaimella, pitäen vipuohjan aika löysällä. Ja se toimi! Justiinaa olen muutenkin nyt ratsastanut paljon erilaisemmin, sillä tavalla että se suoristuisi, liikkuisi rehellisemmin ja pää olisi paljon alempana. Viime aikoina tamma on oikeasti ollut hyvä ja rento, eli tämä "tyyli" on siis toiminut! Jusu jo rakenteensa vuoksi tykkää jäädä kaulansa ihan liian ylös, jolloin selkä tippuu liikaa. Nyt olen ratsastanut tammaa tosi paljon eteen-alas-ajatuksella ja tämä toimi. Vielä pitäisi saada omat kädet vierekkäin. 

Hyppäsin seuraavanakin torstaina tuolla pelhamilla. Tehtiin ihan kontrollijuttuja, rentoa ja hyvää laukkaa ennen estettä. Jos tamma vähänkin rynni, niin siirsin käyntiin ja tultiin uudestaan. Tehtiin tätä niin pitkään ennen kun Jusu hyppäsi esteet rauhassa, ryntäämättä ennen tai jälkeen hypyn. Ollaan myös alettu harjoittelemaan laukanvaihtoja. Justiinahan kyllä vaihtaa esteradalla yleensä, muttei tee sitä pyynnöstä siellä missä haluan. Aika nopeasti tamma on ymmärtänyt niiden idean, vaikka jotkut vaihdot on kamalia pukkiloikkia, niin ainakin se tietää mitä pitää tapahtua ja sen laukan pitää vaihtua. Koulutunneilla ollaan tehty paljon esteratsastusta tukevia juttuja, puomeja ja rentoutta. Olen itsekseni ratsastaessa tehnyt aivan samoja asioita, ja huomaan kuinka hyvin ne ovat alkaneet sujua paremmin. Justiina on oikeesti rento, pystyn työskentelemään sen kanssa harjoitusravissa, tekemään rauhallisia nostoja, pystyn pyytämään ja vaikuttamaan avuilla ja kaikki tuo ilman että hevonen suuttuu!

Viime torstaina hypättiin taas, alkuun taas tuota hidastus käyntiin-harjoitusta jos Justiina vähänkin rynni. Lopussa tamma oli jo aika super, hyppäsi paljon paremmin kroppansa läpi ja todella, todella rennosti! Tuon pelhamin kanssa se kokoaa itse kaarteessa paljon paremmin, ja jää takasilleen enemmän kun nivelellä. Toki tavoitteena olisi siirtyä takasin niveleen jossain vaiheessa, mutta ei sitä tiedä palataanko siihen kuukauden vai vuoden kuluttua vaiko koskaan. Olen itse koittanut tehdä asiat mahdollisimman rennosti, rauhassa ja hermostumatta. Viime viikonloppu oli tammalla vähän rennompi, eilen ratsastin sen aikalailla läpi ja tänään myös. Eilen Justiina oli ehkä hieman liian jännittynyt, mutta tänään se oli jo todella hyvä! Ratsastin puomeja ympyrällä laukassa ja ravissa, rytmikäs rento askel kaarteesta ja rennosti puomin yli. Ja joka kerralla lähdettiin juuri siitä mistä pyysinkin. Tätä puomihommaa ollaan tehty koulutunneilla paljon, samoin laukanvaihtoja ja takaosakäännöskulmia. Eli neliöllä käänetään ikään kuin takaosakäännös joka kulmassa, parantaa ulkoapujen toimivuutta ja toivottavasti auttaa Justiinaa ymmärtämään radalla miten käännytään ulkoavuista.

Toivottavasti huomenna ja perjantaina hyvä meno jatkuu valmennuksissa, mutta joka tapauksessa pelhamista on ollut meille apua! Vaihtoehtoina olisi myös olleet mm baucher, mutta päädyttiin pelhamiin sen tasaisuuden takia. Kaksi ohjaa on myös tosi hyvä keino säädellä kuolaimen vipuvaikutusta. 

Viime estevalmennuksesta, jossa hyppäsin kolmatta kertaa tolla pelhamilla. Sori videolaatu!